Mennyttä ja tulevaa

Varoitus jo alkuun, tekstin lopussa seuraa vuodatusta.

Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä luoda katsaus lopuillaan olevaan vuoteen ja vähän tulevaankin. Olisi kiva jos muistaisi mitä uudenvuoden lupauksia on vuosi sitten tullut tehtyä, mutta valitettavasti muisti ei toimi ja nyt ei ole apua tästä mun varamuistina toimivasta blogistakaan. Vanha blogi on lakannut olemasta ja mulla on blogitekstien varmuuskopioissa vuoden 2013 menevä aukko :( Mielessähän se varmuuskopiointi oli monestikin, mutta nyt se on myöhäistä. Eipä se silti pahemmin sureta, tärkeimmät asiat kyllä muistaa ja parempi onkin suunnata katse vaan eteenpäin.

Vuosi 2013 on ollut kaikkinensa oikein hyvä. On toki ollut surua, stressiä ja huoltakin, mutta plussat ohittaa reilusti miinukset vuonna 2013.

Treenissä suurin oivallus on ollut, että mä saan vaihtaa lajia lennossa jos siltä tuntuu. Mulla ei ole tarkoituksenakaan olla kilpaurheilija, joten saan nostaa kahvakuulaa silloin kun tulee halu kehittyä siinä ja saan tehdä enemmän punttia, kun polte on salia kohtaan kova. Tää on aiheuttanut mulle hirveesti päänvaivaa tähän saakka, mutta nyt en anna sen enää haitata. Tykkään siitä, että keskittyy yhteen "lajiin" eniten ja mahdollisuuksien mukaan kuitenkin pitää treenin monipuolisena. Sekä puntiin että kahvakuulaan keskittyminen ei ole mulla toiminut, eikä sen kai kuulukaan. Tahdon sieltä puntilta nimenomaan lihasmassaa ja kahvakuula taas on yhden kuulan lajina enemmän kestävyysurheilua (syklinen kestävyyslaji, lue täältä aiheesta lisää).

Eilen oli selkä- ja rintatreenin vuoro. Me like!

Sitten katsaus tulevaan vuoteen. En aio tehdä useita lupauksia, pohdin omia tavoitteita treenin suhteen myöhemmin, kun fiilis tavoitteiden asettamiseen iskee. Tiedän, että se vielä iskee, varmaan useita kertoja ensi vuoden aikana, mutta en lähde siihen väkisin. Nyt vaan nautiskelen ja ihmettelen miten nopeesti uudelleen aloitettu punttitreeni puree. Olo on nimittäin aivan loistava ja tuntuu että ryhtikin on ihan eri punttitreenin jälkeen.

Jotakin aion kuitenkin luvata.

1. Aion tehdä kaikkeni jokaisen mun Personal Trainer asiakkaan hyväksi! Aion opiskella jatkuvasti lisää tän ihanan ammatin saloja. Aion kannustaa ja motivoida jokaista mun asiakasta niin kahvakuulatunneilla kuin muuallakin löytämään sen liikunnan riemun, jota itse tunnen ja saavuttamaan tavoitteensa.

2. Toinen lupaus on vähän toisenlainen. Olen yleensä aika kiltti ja en halua tarkoituksella provosoida (yleensä koska asioilla on niin monta puolta), mutta nyt en aio olla. Mun lupaus ensi vuodelle on, että en välitä henkilöstä joka mua haukkuu ja kritisoi.

Arman Alizad oli Instagramiin laittanut kuvan, jonka teksti sai mut tosiaankin tajuamaan jotakin tärkeetä.

An entire sea of water can't sink a ship unless it gets inside the ship. Similarly, the negativity of the word can't put you down unless you allow it to get inside you.

Tuo henkilö ei tule luultavasti ikinä lopettamaan tuota paskan jauhantaa, mutta mun ei tarvitse enää loukkaantua ja pahoittaa mieltäni siitä. Ei vaikka mentäis kuinka henkilökohtaisiin asioihin, vaikka asiat on totaalisen törkeitä, hän kohdistaa pahuutensa mun lapsiin jne.

Ei haukku haavaa tee, niin mulle on lapsena opetettu, mutta täytyy sanoa, että kyllä se on tehnyt. Olen todella pahoittanut mieleni, on itkukin päässyt, mutta nyt aion lopettaa. Sanokoon mitä tahansa se ei muuta mun maailmaa. Eli senkun vaan, anna palaa haukkuja. Sinä se olet joka siellä katkeruudessasi joudut mätänemään. Be my guest! Tiedän, että luet tän, kun et uteliasuudeltasi voi olla lukemattakaan.

Sellainen vuodatus ja sitten puhdistuneena uuteen vuoteen :)

Eilen oli treenin jälkeen niin tyytyväinen olo.

Se onkin mun tavoitetila, tyytyväisyys.

Olenkin sitä oikeesti suurimman osan ajasta. Se on hyvä tunne se!